oikeutta teille - moottoripyörien rakentelun vero alas!
MODIFIED MOTORCYCLE ASSOCIATION OF FINLAND
LIITY MMAF:n JÄSENEKSI

SHOP.MMAF.FI
09 Toukokuu 2024, 20:58:38 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Etsitkö wanhoja artikkeleita ja juttuja? Ne löytyvät osoitteesta [url]http://www.mmaf.fi/arkisto2006.html [/url]
Etusivu Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy
Sivuja: 1 [2] 3
Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Miten lasketaan etuakselin suurin sallittu massa...  (Luettu 48660 kertaa)
Turoq
Full Member
***
Viestejä: 77


« Vastaus #15 : 13 Heinäkuu 2011, 19:02:12 »

en lukenut koko ketjua, mutta jos olet vaihtamassa pyörääsi toisen pyörän keulan niin tarviset siihen dokumentit. eli se pitää olla vastaavan painosesta pyörästä, jos se oli ongelma.

Vaihtoedot ovat hankkia dokumentit että vaatimus täytyy tai jos jossain muussa "painavammassa" pyörässä sama keula., niin siitä paperit tai sitten vaihtaa keula jonkun muun pyörön keulaan missä vaatimus täyttyy...


Laskemiset ja punnitus ei asiassa auta mitään, vain paperit mistä  keula peräisin ja  sen tekniset tiedot.

Jos useammalla asemalla tullut sama vastaus, kertoo vaan että lakia on tulkittu oikéin
tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #16 : 15 Heinäkuu 2011, 10:46:43 »

Kyllä DDR elää ja voi hyvin kun paperilla ja koreilla leimoilla saa aikaan mitä vaan. Näissä omissa - jokseenkin kärkevissä - kommenteissani peräänkuulutan tästä maasta kadonnutta maalaisjärkeä. Jos tuijotetaan pelkästään pyörän painoa ohitetaan monta muuta seikkaa jotka vaikuttavat jousituksen toimivuuteen ja kestävyyteen. Teho, huippunopeus, geometria jne.

Käytännössä toi laki tekee 99% mahdollisista osavaihdoista mahdottomiksi koska molemmat vaatimukset (teho/paino) eivät tule ikinä kohtaamaan.

Silti sokea reettakin näkee sillä valkoisella kepillään että 200 heppaisesta kyykkypyörästä otettu keula joka on suunniteltu toimimaan 300 kmh huippunopeuksilla on moninkertaisesti parempi ja turvallisempi kuin se 80 kiloa painavamman pyörän alkuperäinen 35 mm telariputkilla varustettu etuhaarukka. Mutta kun lakia pitää tulkita niinkuin satraapit käskee...

Mitä tästä sitten seuraa? No ei mitään muuta kuin että osia vaihdetaan edelleen mutta niitä ei käytetä muutoskatsastuksessa - ajellaan vaan. Ihan niinkuin kävi takavuosina monen muun muutoksen kanssa, esimerkkinä mainittakoon -91 ja uudempien pakoputkivaihdot ennen kuin saatiin uusi laki joka mahdollisti päästöjen mittaamisen konttorilla.
tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #17 : 15 Heinäkuu 2011, 10:49:45 »

Entäs sitten jos rakennan tohon mun Buelliin esimerkiksi evosportsterin rungosta jäykän raamin. Se on painavampi kuin Bulun alkuperäinen joten tuleeko pyörästä nyt sitten hengenvaarallinen ja laiton kun kehtasin tehdä siihen lain salliman rungon vaihdon? Eihän se keula nyt vaan VOI enää toimia kun paino nousi kymmenen kiloa...

Jotain järkeä tähän touhuun on saatava, ainakin laput pois Trafin ja katsastusmiesten silmiltä.
tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #18 : 15 Heinäkuu 2011, 12:57:07 »

Sekoitetaanpa vielä pakkaa...

Nykypykälien mukaan etuhaarukan saa tehdä myös kokonaan itse. Selvitykseksi rakenteen lujuudesta riittää vertailu vastaavaan tehdastekoiseen osaan ja jos materiaali ja sen määrä täsmää niin ei kun kovaa ajoo... Missä kohtaa tää tuntuu menevän mettään jos pääedelläkolmesataa kulkevan pyörän keulaa ei saa laittaa ameriikan malmikasaan joka kulkee nippa nappa sataviiskymmentä? Eihän ne putketkaan ole kuin vähän yli kymmenen milliä paksummat...
tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #19 : 15 Heinäkuu 2011, 15:08:04 »

Kun tää nyt näköjään alkoi näin pahasti korpeamaan niin kävin läpi noita asetuksia. Voisko nyt vaikka joku katsastusmies kertoa mulle, missä vaaditaan selvitystä luovuttajapyörän painosta tai tehosta etuhaarukkaa vaihdettaessa? Siellähän sanotaan ainoastaan että haarukkaa saa pidentää ainoastaan vaihtamalla putket kokonaan toisiin? Jarrujen kohdalla kyllä lukee selkeästi maininta tehosta ja painosta mutta jousituksen kohdalla ei puolikasta sanaa.
tallennettu
Turoq
Full Member
***
Viestejä: 77


« Vastaus #20 : 17 Heinäkuu 2011, 21:03:35 »

siellä viitataan 7§  pykälään, jossa 1 kohdassa puhutaaan painosta ja tehosta. Sitä kun mukavasti soveltaa niin saadaan siitä vaatimus.
« Viimeksi muokattu: 17 Heinäkuu 2011, 21:58:36 kirjoittanut Turoq » tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #21 : 17 Heinäkuu 2011, 22:48:07 »

Viitannet tähän:

Lainaus
2. Mitä 7 §:ssä säädetään rungosta, koskee
soveltuvin osin myös pyöräntuentalaitteita ja
ohjaustankoa.

Kyllä tuota saa lukea kuin piru raamattua että siitä saa väännettyä noin järjettömiä vaatimuksia. Mitenköhän me ollaan selvitty hengissä kaikki nää vuodet kun keuloja on vaihdettu ristiin merkistä toiseen? Tuntuu että katsastustoiminnasta on kadonnut kaikki järki tämän vuoden puolella.
tallennettu
Ripa
Jr. Member
**
Viestejä: 49


« Vastaus #22 : 18 Heinäkuu 2011, 08:20:08 »

Onko kukaan kysynyt AKE:n kantaa asiasta koska runko on eriasia kuin keula ja keulasta ei ole mitään määräyksiä painoista.
Moneen kertaan todettu etta katsurit tulkitsee lakia miten sattuu ja viimeinen sana tulee AKE:sta.
tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #23 : 18 Heinäkuu 2011, 11:34:33 »

Trafi (ent. AKE) taitaa olla se sylttytehdas näissä tulkinnoissa joten sinne soittelemalla homma tuskin muuttuu yhtään selkeämmäksi.

Hämmästyttää vaan että tehdään tällaisia tulkintoja jotka eivät perustu mihinkään tutkittuun tietoon ja sillä sitten tehdään käytännössä pyörien rakentaminen mahdottomaksi. Lisäksi hämmästyttää se, että rungon ja keulan saat tehdä itse mutta alkuperäistä paremmiksi tiedetyt tehdastekoiset komponentit ei kelpaakaan kun paperilla luovuttajapyörä painaa viisi kiloa vähemmän...
tallennettu
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #24 : 19 Heinäkuu 2011, 20:03:47 »

Tässä mennään (taas) perse edellä puuhun. Autossa akselimassoilla on aivan toisenlainen merkitys kuin prätkässä. Keulan kestävyyden kannalta merkitystä on lähinnä sillä voimalla, joka siihen jarrutettaessa kohdistuu.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tätä voimaa kuvaava yhtälö on muotoa F = m*a, jossa m = massa ja a = kiihtyvyys/hidastuvuus. Massoista puhuttaessa merkitystä taasen on kokonaismassalla, ei suinkaan omamassalla. Tai ainakaan mä en ole nähnyt pyöriä liikenteessä ilman kuljettajaa...

Oletetaan, että joku tahtoisi laittaa kyykkäpyörästä keulan Harliskaan. Kokonaismassojen erotus lienee suuruusluokkaa 100 kg siten, että Harliska on painavampi. Jos kyykän keula laitetaan siihen Harliskaan jarruineen päivineen, saavutetaan suurin piirtein sama hidastuvuus kuin sillä kyykälläkin. Sen sijaan kokonaismassa on suurempi, jolloin myös keulaan kohdistuva voima on suurempi.

Jos kokonaismassojen ero ei ole kovin suuri, voisi ajatella Harliskan otteelle merkittävän keulanluovuttajan kokonaismassan. Tarvittaessa vekotin pitäisi tällöin katsastaa yksipaikkaiseksi. En näe estettä, miksi lakia ei voisi näin tulkita. Korjatkoon joku, jos olen teknisestä näkökulmasta väärässä.
tallennettu

motomatti
Sr. Member
****
Viestejä: 184


« Vastaus #25 : 19 Heinäkuu 2011, 21:32:43 »

Enempi teoreettinen huomio, jos ei jo ole ollut tässä ketjussa, on se että kyykkypyörä joka liikkuu tarvittaessa n. kolmesataa km tunnissa ja siinä on tietenkin keula ja jarrut joiden pitää kestää myös tästä nopeudesta jarruttaminen, on jarrutuksen alkuvaiheessa keulan takana nopeudesta johtuva moninkertainen massa jonka tämän keulan jarrujen ja rakenteen tulee kestää ja varmuuskertoimet päälle.
Hitaammassa pyörässä ei tule likikään samanlaisia voimia käsiteltäväksi vaikka kuollutta massaa olisikin enemmän.

mm
tallennettu
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #26 : 19 Heinäkuu 2011, 21:58:38 »

Selitäpäs Matti tarkemmin, siis mikä moninkertainen massa? Miten se vaikuttaa tuohon voiman perusyhtälöön? Miten se keulaan vaikuttava voima on suurempi?
tallennettu

motomatti
Sr. Member
****
Viestejä: 184


« Vastaus #27 : 19 Heinäkuu 2011, 22:37:19 »

En ole teoreetikko mutta noissa ballistiikka asioissa, joita taannoin tein työkseni, ilmeni koko ajan se että kappaleen massa kasvaa nopeuden kasvaessa.
Paino ei ole sama asia kuin massa. Massa sisältää myös kappaleen liikkeen mukanaan tuoman energian, tai jotain sinne päin. Toisin sanoen pienemmällä kappaleella on suurempi massa jos se liikkuu kovempaa kuin isolla hitaalla kappaleella. Varpaalle pudotettu kilon paino tekee karua jälkeä mutta jos sen laskee hitaasti varpaalleen ei tunnu juuri miltään.

Käytännön mp-esimerkkinä: Aja sataa suojatien korokkeeseen. Tärähtänee melkoisesti mutta sama koroke viidenkympin vauhdista on vain pikku töyssy.

Kysymys ei siis suinkaan ole siitä paljonko painoa keula kestää jarrutettaessa maksimiteholla vaan se miten kestää suunnanmuutoksia poiketen suoraan eteenpäin vievästä voimasta. Esimerkiksi monttu tiessä. Se on kuin pieni mutta hallittavissa oleva törmäys.

Liian hentoa keulaa ei tietenkään voi käyttää painavassa pyörässä mutta huomattavasti nopeamman pyörän keula kestää melkoisesti suunnanmuutoksia rakenteellisesti mutta ei välttämättä kanna painavamman pyörän massaa muutoin kuin säätämällä sen jousen voimaa ja vaimennuksen tehoa. Ihmettelenkin mihin argumentteihin voi perustaa painon vaikutusta kun massan vaikutus on liikkeellä olevissa kappaleissa merkittävämpi kuormitusseikka.

mm
tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #28 : 20 Heinäkuu 2011, 10:01:36 »

Täytyy myös muistaa että moottoripyörän komponenttien valmistuksessa käytetään aina varmuuskertoimia. Eli ei sitä kyykän keulaa rakenneta niin että jos pyörän kokonaispaino on vaikka 320 kiloa niin keulan laittaminen kokonaispainoltaan 350 kg härveliin rikkoo sen saman tien.

Matti on oikeilla jäljillä massapäätelmineen, kolmeasataa kulkevan muoviluodin jousituskomponentteihin kohdistuva rasitus on eksponentiaalinen verrattuna kaivarin rannassa kruisaavaan malmikasaan.

Itselläni on kokemusta kolmesta eri pyörästä joihin vaihdettu jaappaninkeula jarruineen ja täytyy sanoa että jokainen niistä muuttui miljoona kertaa paremmaksi - erityisesti tukevammaksi - ajaa konversion jälkeen. Edes sisuskaluihin ei tarvinnut tehdä muutoksia vaan säädöt riittivät painavammallekin pyörälle. Itse asiassa viimeisin tekele - -90 FXR Hayabusan keulalla - käyttäytyi parhaiten Suzukin tehtaan katukäyttöön suosittelemilla säädöillä, ei tarvinnut kuin vähän kiristää esijännitystä puhumattakaan iskareiden säätämisestä rata-asentoon.
tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #29 : 20 Heinäkuu 2011, 10:03:04 »

...Jos kokonaismassojen ero ei ole kovin suuri, voisi ajatella Harliskan otteelle merkittävän keulanluovuttajan kokonaismassan. Tarvittaessa vekotin pitäisi tällöin katsastaa yksipaikkaiseksi. En näe estettä, miksi lakia ei voisi näin tulkita. Korjatkoon joku, jos olen teknisestä näkökulmasta väärässä.

Näin menettelemällä tehdään mahdottomaksi 99% keulamuutoksista. Kiitos.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3
Tulostusversio
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.18 | SMF © 2011, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
UUTISIA
TULEVAT TAPAHTUMAT
Tapahtumien automaaginen listaus tässä toimii toistaiseksi vain etusivulla.
UUSIMMAT KESKUSTELUT
YHDISTYS
Postiosoite:
PL 115, 00511 Helsinki

Haukut, ja kehut:
puheenjohtaja @ mmaf.fi
sihteeri @ mmaf.fi
jasenrekisteri @ mmaf.fi
rahastonhoitaja @ mmaf.fi
webmaster @ mmaf.fi

Yhdistyksen säännöt

Liity yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomake

Dokumenttiarkisto