Mitä rautaa konepyörän runkoon

[Tuusulan T-Bone]

Kromimolyn kestävyydestä saa tietoa putken valmistajalta tai myyjältä, sille ilmoitetaan lujuus (N/mm2). Sitä voi sitten vertailla "tavalliseen" putkeen - mikä muuten on "tavallisen" putken lujuus?

Nykyään ilmeisesti saa myös sellaisia kromimolybdeenilaatuja, joiden hitsaaminen on helpompaa, eikä valmista runkoa tarvitse enää laittaa uuniin. Jos joku tietää asiasta paremmin, olisin itsekin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia!

[Natking]

Noita kilparunkoja on jonkunverran tullu kromolla laiteltua. Kylla noi putket mita tohon touhuun on tarkoitettu on ihan ''normaaleita'' hitsattavia. Pinta kannattaa hieroa kiiltavaks ennen hitsausta.
Ite kaytan yleensa aina 316L lankaa, jotkut oppaat antaa kromolle ihan mustan langan lisa-aineeks mutta tolla tuntuu menevan jotenkin mukavammin.
Kromollehan saa jostain ameriikan kaupoista omaa lankaa mutta ei oo ikina tullu hommattua, kun noi oppaat kerran tommosia nayttivat.
Pikkusen se on jaykkaa pokattavaa, tai ei oikeestaa niin pikkusenkaan.
Tuolta oon sita hommannu: http://www.arigoteknik.se/english.htm  Tukholmassa on toi puulaaki, Bromman lentokentalla, Sofia Hogsin tallin takana.
Suomesta saa ainakin Tami Branderilta, Virtala Racingista ja Kalle Sarliinilta, mutta ainakin ennen on hinnat ollu niin rajuja etta Ruottista saanu mukavammin samalla kun hakee voita ja sokeria kappelskaarista
Koitetaan laittaa liitteeksi kisapuolen taulukkoa noista pukikoon muutoksista, kromo/teras.  FHRAn saantokirjasta loytyy lisaselvitusta ja kuvia.

[Hessu]

Kromimolyn kestävyydestä saa tietoa putken valmistajalta tai myyjältä, sille ilmoitetaan lujuus (N/mm2). Sitä voi sitten vertailla "tavalliseen" putkeen - mikä muuten on "tavallisen" putken lujuus?

Fe 37 teräsputken lujuus on noin 370 n/mm2. Eli poikkileikkauspinta-alalta 1 mm2 (halk. n 1,1mm) teräslanka kestää n.37 kg painon. Tota kolmeseiskaa on käytännössä kaikki saumattomat ja saumalliset putket. Fe 52 hydrauliputkea on olemassa, mutta yrityksistä huolimatta suomesta ei ole vielä löytynyt. Pitäis ostaa rekkalastillinen.
CrMo:llä eli nuorrutusteräksillä  sama arvo on n. 600 -900 välillä. Riippuu minkälaisessa lämpökäsittelytilassa materiaali on.
Eli nyrkkisääntönä voi käyttää tupla lujuutta ja sitä kautta puolta pienempää seinämänvahvuutta. Valittavuutta helpottaa että näillä suomalaisilla kauppialla, noi putket minkä paksuus on prätkän runkohommiin sopivaa, on yleensä vain 1,5 mm seinämänvahvuudella.
Mutta eihän asia tietenkään ihan noin yksinkertaisesti mene. Eli järki mukaan.  Esim. jossain putkien T-liitoskohdissa kahdee harkita päällelaputtamista tai jos putket on eripaksuisia, niin että ohuempi menee paksumman läpi ja saa hitsattua molemmin puolin paksumpaa putkea, ym.

Niin ja jotta asia ei olis niin simppeli, joskus aikaisemmin vaahtosin rungon hitsauksen jälkeisestä jännitystenpoisto hehkutuksesta. Jos sit käyttää rungossa jo nuorrutetussa tilassa olevaa eli jo lämpökäsiteltyä putkea, eli siis noita lujuuden yläpäässä olevia, niin sellasen kun uunittaa, se pehmenee sit tonne matalampaan lujuuteen...

[Motumbo]

Neuvokaas aloittelevaa jäykkäperän tekijää. Eli olisi tarkoitus tehdä japskista jäykkäperä fillari ja käytössä on MIG hitsi.
Joten millaista putkea kannattaa käyttää. Olen täältä lueskellut että saumaton hydrauliputki olisi hyvä vaihtoehto mutta kysymys kuuluu että minkä paksuista putkea ja minkä paksuinen seinämä. Jos saisin vähän neuvoja Kiitos etukäteen.

[Hemuli]

Kannattaa ensin ottaa selvää mitä materiaalia se alkuperäinen runko on - jos on yhtään tuoreempi pyörä niin on suuri mahdollisuus että se on kromimolyä joka vaatii ainakin vähän erilaista lisäainetta ja joissain tapauksissa jopa lämpökäsittelyn hitsauksen jälkeen. Hyvä indikaattori on putken seinämävahvuus, jos on jotain pari milliä tai paksumpaa niin todennäköisesti on ihan tavallista terästä.

[Motumbo]

Pyörä on tosiaan 72 vuoden cb honda

[Rezi]

Harrastajakommentti... asiantuntijat korjatkaa, jos kirjoitan aivan potaskaa:

Mittaa CB:n kehtoputken paksuus ja valitse jotakuinkin samanpaksuinen hydrauliikkaputki riittävällä seinämävahvuudella. Riittävä lienee vähintään 2mm.
Itse rakentelin japskia (tonninelisatanen Intruder) ja käytin runkohommiin ulkohalkaisijaltaan 30mm ja seinämävahvuudeltaan 3mm hydrauliikkaputkea. Intikan orkkisrunko on ulkohalkaisijaltaan 30-32 millistä ja seinämävahvuudeltaan 2mm.
Ulkonäkömielessä uusi takarunko olisi hyvä olla eturungon kanssa jotakuinkin samanpaksuista putkea. Tuo 30 millinen lienee CB:hen liian paksua...

[metalman]

Olen harkinnut käyttäväni rungon materiaalina haponkestävää teräsputkea.
Eihän tässä pitäisi olla ongelmaa muutos katsastuksen suhteen jos rungon identiteetti ei muutu?

[Tuusulan T-Bone]

En ole hitsaamisen asiantuntija, mutta laki sanoo näin:

2. Runkomuutoksissa on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia ominaisuuksiltaan alkuperäisen kaltaisia materiaaleja tai kyseiseen ajoneuvoon soveltuvia ruuviliitoksella kiinnitettäviä valmisosia. Hitsattaessa on käytettävä rungon perusaineelle soveltuvia hitsauslisäaineita ja hitsaustapaa. Runkorakenteen sekä kiinnikkeiden ja korvakkeiden liitosten on oltava rakenteeltaan lujia ja huomioitava kasvaneet rasitukset. Hitsaussaumat on varauduttava tarvittaessa esittämään tarkastettaviksi viimeistelemättöminä.

Onkos se haponkestävä ominaisuuksiltaan alkuperäisen kaltainen materiaali? Kai sen jollain yliseostetulla lisäaineella saa liimattua kiinni...

[Hessu]

Siis meinaatko tehdä kokonaan rungon haponkestävästä, vai muuttaa vanhaa runkoa? Ja mistä haponkestävästä?
Mut jos tarkotus on yhdistää "mustaa rautaa" ja jotain happosta, ei hyvä. Se hitsausliitos yhdistymiskohdassa ei oo kovin kestävä. Hyvin ne hitsaantuu, mutta ei se tarkota, että sauma on kestävä. Samoin kun haponkestävää hitsaa niin että sauma palaa läpi niin kuin kuuluu, juuripuoli jää huonoksi ja huokoiseksi jos ei johda suojakaasua putken sisään. Eli homma on astetta haastavampaa.

En nää mitään syytä, miks pitäis ainakaan muutostöitä tehdä haponkestävästä. Paitsi että sattuu olee duunin hyllyssä ja se on huono syy!

[metalman]

Koko runko oli ajatuksena tehdä ko. materiaalista.
Juurikaasua ajattelin käyttää hitsatessa ja tigillä saumat luonnollisesti.
Oikeilla lisäaineilla pitäisi kyllä nuo eripariliitoksetkin onnistua? tätä ongelmaa tosin ei tule jos koko runko on samaa ainetta.

[Hessu]

No eikös se identiteetti siinä rungossa sillon muutu. Sehän on ihan eri runko kun alkuperäinen.
Mut mä en näistä prossahommista paljon tiedä.

[metalman]

Jos rungon muoto pysyy suunnilleen samana niin eihän se identiteetti silloin muutu vai?
Eihän periaatteessa silloin voisi esim kolaroituun/ruostuneeseen runkoonkaan uutta putkea vaihtaa?
Hieman sekavia on kyllä tulkita nämä pykälät katsastus konttorillakaan eivät vielä suostuneet ottamaan kantaa kun vuodenvaihteessa oli pykälät taas muuttuneet..

[Hessu]

Eiköhän T-bone paa kohta faktat pöytään, mutta kyllä mä oon kuvitellu, että rungon vaihtosta seuraa prossien menetys.
Ja jos uuden lain kirjainta luetaan, niin omavalmisteenkin rungon voi "ehkä ?" duunaa seostamattomasta saumattomasta teräsputkesta.
Sitä ei kyllä esim. AISI316 haponkestäväteräs oo. Tai mistä kamasta nyt sen meinaatkin tehdä.

[Tuusulan T-Bone]

Faktoista tiiä, mutta laki edellyttää ainakin osittain alkuperäistä matskua:

...alkuperäisen auton tai nelipyörän korikehikon tai korin varusteiden taikka moottoripyörän tai kolmipyörän rungon uudelleenmuotoilu käyttämällä ainakin osittain alkuperäisestä osasta peräisin olevaa materiaalia ei pienennä kanta-ajoneuvon osuutta edellyttäen, että osan alkuperäinen malli ja rakenne ovat muutoksen jälkeen tunnistettavissa. Tarvittaessa alkuperäisen osan rakenteesta ja mallista on esitettävä luotettava selvitys.

Toisin sanoen aivan koko runkoa ei voi itse tehdä ilman että rungon identiteetti menee. Kuinka paljon on "ainakin osittain"? Siitä päättää viime kädessä konttori. Tuo ilmaisu viittaa kuitenkin siihen, että kovin paljon alkuperäistä ei tarvitse olla.

Muuten, miksi runko pitäisi tehdä haponkestävästä? Ihan oon vaan utelias...