Miten lasketaan etuakselin suurin sallittu massa...

[Santtu]

Matti tuossa hapuili ylempänä liike-energian kaavaa joka on E=½mv^2. Jarrujen tehtävänä on muuttaa liike-energia lähinnä lämmöksi. Koska massan liike-energian määrä nousee nopeuden neliössä niin myös keulan pitää toimia oikeansuuruisten energiamäärien kanssa eri tilanteissa. Massalla on huomattavasti pienempi vaikutus kuin nopeudella.

Laskeskellaan alla Hayabusan ja HD:n eroja. Bussi painanee noin 200kg + EU-normikuski 75kg, ja kulkee 300 kmh (83,3 metriä sekunnissa). Liike-energiaa on siis tapettavana

    E = ½ * 275 *  83,3^2 = 954784 eli 955 kJ

Isolla matka-HD:lla samat arvot on toisinpäin eli 375kg ja 200 kmh (55 metriä sekunnissa).

    E = ½ * 375 *  55,5^2 = 577546 eli  578 kJ

HD:n jarruilla ja keulalla on siis ~40% vähemmän energiaa hoideltavanaan kuin mitä Hajupuskalla on. Bussin keulan voisi siis huoletta laittaa Harrikkaan, mutta toisinpäin en suosittelisi. Laskelma ei juuri muuta vaikka mukaan ottaisi matkustajan ja täydet laukut.

Näin laskemalla saamme myös todenmukaisemman tuloksen kuin vain massoja vertailemalla. Lakiteknisesti ongelmalliseksi muodostuu se, että kaikista pyöristä ei ole tiedossa huippunopeutta ja Suomessa saa parhaimmillaankin ajaa vain vaivaiset 33,3 metriä sekunnissa yleisillä teillä. Se massan tempaisu siihen tulkintaohjeeseen tässä yhtedessä on mielestäni kyllä ajatusvirhe, tai ajatus on katkennut vain kesken.

Edellisen lisäksi keulan joustomatkan pitää muuten olla sopiva, samoin vaimennustehon. Sotkemalla eteen ja taakse hyvin erilaiset vaimennuselementit saattaa ajettavuus kärsiä pahasti, tämä ei tosin yleensä ole vaarallista. Vain huono ajettava. Painavan enduron keula kyykkypiikissä on ok vielä ylläolevilla laskelmillakin, mutta ei silti toimisi.

[Hemuli]

Santtu pelastaa maailman ... Olet vain hiukan turhan optimistinen Bussin painon suhteen, se möhkäle kun painaa KUIVANA jo 217 kg. Mutta aivan sama, laskelma näyttää toteen sen minkä kaikki jo tietävät.

[Tuusulan T-Bone]

Mun mielestä teillä menee iloisesti sekaisin energia ja voima. Edellinen muuttuu lämmöksi kun jarrutetaan, jälkimmäinen sen sijaan kuormittaa rakenteita. Mutta jatkakaa vain, seuraan mielenkiinnolla.

[Santtu]

Voima (F) kaava on massa kertaa kiihtyvyys eli F = ma. On siis totta, että painavamman pyörän pysäyttämiseen samalla hidastuvuudella tarvitaan enemmän voimaa. Voimia tulee vastaan myös töyssyissä ja vaikka mainitun rotvallin reunan kanssa. Painavammalla pyörällä voimat ovat isompia.

Direktiivin vaatimat pysähtyvyys (5m/s^2) esimerkkipyörille vaatii siis Busan osalta 275*5 eli 1375 N eli 1,4 kN voiman ja HD:n osalta 375*5 1875 N eli 1,9 kN voiman. Siis reilut 20% enemmän voimaa HD:lle. Jos alkunopeus on sama, vaikka se 120kmh eli 33,3 m/s niin energiaa on tapettavana Busalla noin 305 kJ ja HD:lla noin 416 kJ.

Haluaako joku jatkaa energian ja voiman suhteesta vai pitääkö mun kaivella...?

[Tuomo]

Kattelin pyörieni papruja. Ainostaan yhdessä oli tältä osin kattavat merkinnät eli oli merkattu sekä omamassa (G), tekninen suurin sallittu kok. massa (F.1), tiellikenteessä sallittu suurin kok. massa (F.2) sekä akselipainot. Onko merkintöjen täydellisyys liitoksissa mitä tietoja ko pyöräyksilön tietoihin aikoinaan naputeltu vaiko laajemmin että mitä tietoja ko pyörämallista otettu ylös?

- F.1 ja F.2 oli samat, että nämä olisi eri lienee harvinaista??
- akselipainot yhteen laskemalla sai  F.2:n

- varmastikkin F.2 on pyörän omamassa G  + kuskin massa + matkustajan massa + muun kuorman massa. Jos tätä ei ole otteessa, niin löytyiskö omistajan käsikirjasta tai Haynesin tms. manuskasta? Tyyppillisesti kokonaismassa lienee noin 200 kg suurempi kuin omamassa, mutta jonkinlaisia eroja varmaan on?

=> vertailtaessa pyöriä lienee oikeampaa verrata kokonaismassoja kuin pyörän omamassoja

Miten kokonaispaino sitten jakautuu akseleiden välillä riippuu painopisteen paikasta.
Kyykyissä käsittääkseni painopiste huomattavan edessä; tällä haettu kääntyvyttä, että eturenkaan pitoa jarrutuksessa??

=> kokonaismassat ja painonjakauma huomioiden saattaisi olla mahdollista että jossain harvinaisessa tapauksessa omamassaltaan kevyemmän keulan luovuttajapyörän etuakselin akselimassa olisi suurempi ?? Busan keula Sporassa?

Asioiden laskeminen haastavaa, ketjun aloittaja hyötyisi kait eniten jos saisi tietää mitä otteessa tai trafin tietokannoissa puhutaan kyseisen dukatin akselimassoista?


Akselimassat otteessa siksi että niiden avulla tien päällä helppo tutkia onko reissumiehellä ylikuormaa?

Eiköhän tuo riitä kun tarkastelee siten että punnitsee kokonaismassan ja hakee koko pyörälle tasapainopisteen ja suhteuttaa sen sitä kautta etu ja takarenkaalle.
Sehän onnistuu hyvin pitkälle saksinostin/putken pätkä ja ne rungon alle (putkea pitkin on suht helppo hakea työntelemällä se tasapainopiste.  Renkaiden kantavuuden saapi valmistajien taulukoista.

Röpöttäjän ajatusta vielä kaavamaisesti selventäen. Alla oleva kuva lainattu tästä artikkelista, joka käsittelee voimia jarrutuksessa. Mutta jos ei kiihdytetä tai jarruteta eli joko ollaan paikallaan tai ajetaan tasaisella nopeudella, niin homma yksinkertaistuu ja tarvitsee tarkastella vain punaisten nuolten kuvaamia voimia.



- termi mg on laitteen paino eli massa kertaa maan vetovoimakiihtyvyys, piirretty pyörän painopisteeseen
- Nf on voima jolla maa tukee eturengasta
- Nr on voima jolla maa tukee takarengasta
- p on akseliväli
- b on vaakasuora etäisyys painopisteestä taka-akselille


Näillä merkinnöillä saadaan lause 1

 -mg + Nr + Nf = 0

miinusmerkki mg:n edessä tulee siitä että kuvassa nuoli osoittaa alaspäin. Jos lauseen summa ei olisi nolla tarkoittaisi että mopo joko porautuu maan sisään tai on lähdössä lentoon.

sekä lause 2

Nr*b - Nf*(p-b) = 0

Jos tämä momenttitasapaino ei olisi voimassa laite nostaisi joko etu- tai takapyörää.

Näiden kahden lauseen avulla saadaan ratkaistua että

Nf = mg *b/p ja
Nr = mg (1-b/p)


Mutta tässä siis mg esitti kokonaispainoa. Jos pyörän, henkilöiden ja pakaasien paikat pitää selvittää erikseen, niin yhtälöt monimutkaistuvat hiukan, mutta eivät paljoa. Pystysuorat voimat ja kiertävät momentit tasapainoon.

Mutta onko keulan rasitus jarrutuksessa verrannollinen koko pyörän massan vai etuakselin massaan.