oikeutta teille - moottoripyörien rakentelun vero alas!
MODIFIED MOTORCYCLE ASSOCIATION OF FINLAND
LIITY MMAF:n JÄSENEKSI

SHOP.MMAF.FI
30 Huhtikuu 2024, 10:01:09 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tunnetko valomääräykset? Lue juttu Moottoripyörän valaisimet ja niiden muuttaminen
Etusivu Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy
Sivuja: [1]
Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Uuden lain soveltaminen kevytmetallirunkoihin  (Luettu 20198 kertaa)
JJM
Newbie
*
Viestejä: 5


« : 16 Joulukuu 2009, 12:35:04 »

Lueskelin tuota uutta asetusta.. 2. Luku, 7 § Runkomuutokset ja -korjaukset, kohdat 1 - 3 sanoo, että kevytmetallirunkoja saa työstää sen kantavien rakenteiden lujuuteen vaikuttavalta osalta vain ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Yhdenkään valmistajan mukaan mitään rungon korjauksia ei saa tehdä, kaikki kieltävät ne täysin. Eli täten korjaukset on kielletty kantavien rakenteiden lujuuteen vaikuttavalta osalta (siis alumiinirungoilla).

Mitenkäs tätä nyt käytännössä sovelletaan? Suattaapi syntyä eri käsitysten ja menettelytapojen kirjo, kun toisilla on kantavista rakenteista varmasti ainakin osittain eri käsitys kun toisilla.

Siellä seisoo myös että :"Vaurioitunut runko on uusittava vauriokohtaan
nähden riittävän laajalta alueelta käyttäen tarkoitukseen soveltuvaa materiaalia."

Eli voiko kevytmetallirungossa käyttää toisesta rungosta irroitettua pätkää mikä sisältää myös kantavaa osaa, kunhan saumat kulkee ei-kantavalla alueella? (Käytännön sovellukset tällaisesta lienevät hieman vähissä  Pyörittää silmiään)

Mutta pointti oli kuitenkin se, että tulisiko nämä "kantavat osat" kustakin yleisestä runkorakenteesta erikseen määritellä.

PS: ▼ Puolalaisissa moottoripyörissä ei ole kantavaa rakennetta lainkaan ▼ Virnistää


* vasili osaa ja taitaa.JPG (48.01 kilotavua, 558x452 - tarkasteltu 1418 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: 16 Joulukuu 2009, 12:39:17 kirjoittanut JJM » tallennettu
Santtu
Tättärää
Administrator
*****
Viestejä: 1 431



« Vastaus #1 : 16 Joulukuu 2009, 12:52:30 »

Kopsaan tähän tuolta toisesta ketjusta kommenttini:
Lainaus
Kevytmetallista tehtyä runkoa saa työstää sen kantavien rakenteiden lujuuteen vaikuttavalta osalta vain ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti.
.
Päädyimme tähän koska esim. 'alumiini'-rungot ovat harvoin pelkkää alumiinia vaan kyseessä on erilaisia seoksia, valmistajasta ja aikakaudesta riippuen. Niiden hitsailusta ja hitsausten kestävyydestä on vähemmän empiiristä ja kokemusperäistä tietoa paitsi että jokainen seos tuppaa käyttäytymään hiukan eri tavalla.

Valittavina oli siis pitkähkö teorian ja testauksen tie joka olisi mahdollisesti viivästyttänyt koko pakettia tai sitten yläoleva sanamuoto. Valinta oli lopulta helppo varsinkin kun näitä alupalkkirunkoja modataan melko vähän. Useammin vaihdetaan eri tyyliseen jota voidaan muokata patarautaputkimenetelmiin.
tallennettu

Story tells that 95% of Harleys ever made are still on the road. The remaining 5% made it home. More on this line: http://luupilotti.blogspot.com/
Santtu
Tättärää
Administrator
*****
Viestejä: 1 431



« Vastaus #2 : 16 Joulukuu 2009, 12:54:49 »

Hiljattain julkaistu Moottoripyörien runkoja koskeva tutkimus (1.12.2009) ei muuten myöskään ota juurikaan kantaa alupalkkirunkojen modailuun.

Kyselimme tätä puolta pari vuotta siten mm. muistaakseni Bomber Magazinessa ja B-foorumilla mutta runkojen muokkaajia ei juuri löytynyt. Onko niitä?
tallennettu

Story tells that 95% of Harleys ever made are still on the road. The remaining 5% made it home. More on this line: http://luupilotti.blogspot.com/
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #3 : 16 Joulukuu 2009, 13:26:57 »

Itsehän en ymmärrä alumiinirungoista paljon mitään. Sen kuitenkin, että hitsattaessa alsa saattaa menettää lujuudestaan hirveän suuren osan, eikä alkuperäistä lujuutta kotikonstein enää saavuteta. Siksi suhtautuisin itse hyvin varauksellisesti alsarunkojen hitsailuun.

En myöskään tiedä, mitkä ovat minkäkinlaisten alsarunkojen kantavia alueita. Periaate on kuitenkin se, että asiakas esittää katsastajalle tämän kaipaaman selvityksen asiasta. Jos ainoa kantava osa on moottori, näyttäisi alsarunkojen muokkaaminen tai korjaaminen olevan uuden kopterilain mukaan mahdollista.

MMAF priorisoi runkopohdinnoissaan teräsputkirunkoja, koska niitä muokataan ja korjataan paljon enemmän kuin alsarunkoja. Erityyppisiä runkoja voidaan toki tutkia tarkemmin, jos jollakulla riittää asiaan kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Ja pinkka.
tallennettu

JJM
Newbie
*
Viestejä: 5


« Vastaus #4 : 16 Joulukuu 2009, 14:04:20 »

Niin, eipä noita modauksia sillä saralla varmasti juuri tehdäkään..

Mutta jos lähdetään korjaamaan rikottua, niin silloin tämän kanssa joudutaan pelailemaan. Kalleimpien originaalirunkojen hinnat hipoo Suomen rahassa kolmea tonnia. Tällöin voi joku pitää mielekkäänä vaihtoehtona korjaamista. Näitä tehdään kotimaassamme jonkin verran.

Valmistajien käyttämät materiaalit ja käytetyt seossuhteet tuntuvat olevan kovakin salaisuus. Ja tästähän syntyy jo sinällään monen monta ongelmaa... Kestävyys varsinkin pitkällä juoksulla saattaa epäilyttää. Laissa taasen vaaditaan että käytettävä hitsausmenetelmä ja -aineet olisi oltava materiaalille oikeita vai miten se nyt meni...

Myös valmistusmenetelmät vaikuttaa kovasti. Nykyään nuo kevytmetallirungot osataan tehdä kovin monimutkaisen muotoisiksi ja niin pirun ohuilla seinämäpaksuuksilla. Mikälie korkeapainevalumuottisysteemi se nyt oli... Niitä ei taida oikeasti onnistuneesti hitsailla kukaan. Tuppaa tulla vähintäänkin niitä hiuksen hienoja hiushalkeamia.

Mutta vanhempien ja/tai halvempien pyörien alurungot ovat korjausmielessä varsin mukavia. Seostaminen on toista tasoa. Kuumapuristetut profiilipalkit on helpohkoa työstettävää, hitsattavuus on yleisestiottaen hyvä. Valuosatkin on korjattavissa, vaatii vähän lämpökäsittelyjä ja muuta kikkailua jännitysten poistamiseksi, mutta onnistuu. Ei ehkä kotikonstein keneltä tahansa, mutta on tehtävissä.

Homma siis vaatii riittävästi tietoa ja taitoa, joten hankalaa se näiden kanssa joka tapauksessa on. Tarkemmitta tutkimuksitta ei taida olla tietä onneen.

Jos taas ajatellaan tilannetta että tällaiselle kriittiselle alueelle hitsataan kiinnityskorvake jollekin osalle (osalle jolle korvakkeen saa hitsata), niin mitenkäs tuo sitten tulkitaan. Herää silti väkisin näitä "mitä jos"-juttuja.

Ehdottomasti yleisin korjaus kolaroidulle alumiinirungolle on emäputken asennon muuttaminen takaisin alkuperäiseen asemaansa. Tämä on hyvin ongelmaton toimenpide jos vääntymä on pieni, muutaman asteen verran. Laki tavallaan kieltää sen, tavallaan taas sallii....

Niin, ja tähän loppuun vielä voin mainita että ensivuoden alkupuoliskolle on valmistumassa eräänlainen tutkimusluontoinen työ, jossa käsitellään kovasti myös tähän liittyviä asioita. Se julkaistaan myös internetin ihmeellisessä maailmassa, joten pistän linkkiä tänne kun aika on kypsä.
« Viimeksi muokattu: 16 Joulukuu 2009, 14:17:55 kirjoittanut JJM » tallennettu
SNi
Newbie
*
Viestejä: 2


« Vastaus #5 : 27 Tammikuu 2010, 02:48:22 »

Ainakin runkojen hionta ja kiillotus ym. pinnan muokkaus on hyvin tavallista Streetfighter puolella. Tämän uusi laki näyttäisi kuitenkin kieltävän kokonaan. Jälkiviisaasti voitaisiin todeta, että alumiinirunkojen muokkaus olisi yhtä hyvin voitu kirjoittaa lakiin sellaisessa muodossa että niiden korjaamisessa ja muuttamisessa ei saa käyttää menetelmiä jotka heikentävät niiden lujuutta ja menetelmien sopivuudesta on tarvittaessa esitettävä selvitys. Nyt lain muotoilu ei jätä minkään kevytmetallirungon muokkaamiseen käytännössä mitään mahdollisuuksia. Vaikka seos voitaisiin selvittää, sen ominaisuudet tunnettaisiin, runkoa ei voi muokata ilman valmistajan ohjeita. Myöskin vaikka varmuudella tiedettäisiin että käsittely ei aiheuta kestävyydelle minkäänlaisia ongelmia, kuten viestin alussa mainittu hionta ja kiillotus, tarvitaan hommaan lupa valmistajalta. Sanamuodossa olisi myös voinut jättää reiän jollekin muulle asiantuntijataholle kuin valmistajalle jolla ei todellakaan ole merkittäviä intressejä antaa ohjeita runkojensa muokkaukseen. Lisäksi muotoilussa voi joiltakin osin olla epäselvää mikä on kevytmetalli. Nämäkin epäkohdat voitanee korjata tulevaisuudessa kunhan saamme runkoja koskevia faktoja selville ja uuden lainsäädäntö kierroksen aikaan.

Alumiinien hitsauksessa ei liene ylipääsemättömiä ongelmia jos kyseisiä osia on valmistajakin pystynyt hitsaamaan. Tätä asiaa voisi lähteä selvittämään siitä käsin että onko valmistajilla ohjeita pyöriensä korjaushitsaukseen ja jos on millaisia ohjeita ne sisältävät ja millaisille rungoille.

pikagooglauksella löysin tällaisen Etelä-Afrikkalaisen dokumentin http://www.afsa.org.za/Portals/0/Documents/Welding%20corner/welding-al-castings.pdf


tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #6 : 27 Tammikuu 2010, 09:01:14 »

Tähänkin asiaan varmasti paneuduttaisiin ihan uudella tarmolla jos saataisiin fighter-puolelta muutama aktiivinen jäsen toimintaan mukaan. Nyt tuppaa touhu olemaan aika pitkälle HD-vetoista...
tallennettu
Santtu
Tättärää
Administrator
*****
Viestejä: 1 431



« Vastaus #7 : 27 Tammikuu 2010, 09:11:15 »

Tähänkin asiaan varmasti paneuduttaisiin ihan uudella tarmolla jos saataisiin fighter-puolelta muutama aktiivinen jäsen toimintaan mukaan. Nyt tuppaa touhu olemaan aika pitkälle HD-vetoista...

http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=1198.0 <vink><vink>
tallennettu

Story tells that 95% of Harleys ever made are still on the road. The remaining 5% made it home. More on this line: http://luupilotti.blogspot.com/
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #8 : 27 Tammikuu 2010, 09:57:28 »

Samaa mieltä olen, että tuossa kohtaa laki on typerästi kirjoitettu. Ei ole mikään puolustus, mutta sanottakoon nyt, että ei ole meidän kynistämme tuo muotoilu. Emme yksinkertaisesti ymmärrä alurungoista juuri muuta kuin että niihin koskeminen hitsillä saattaa olla hyvinkin vaarallista. Niinpä asia jätettiin ministeriön kontolle.
tallennettu

teemu
Sr. Member
****
Viestejä: 189


kyllä sillä vielä joskus ajetaan


« Vastaus #9 : 27 Tammikuu 2010, 10:29:05 »

Ainakin runkojen hionta ja kiillotus ym. pinnan muokkaus on hyvin tavallista Streetfighter puolella. Tämän uusi laki näyttäisi kuitenkin kieltävän kokonaan.


Kyseinen pykälä ei mielestäni estä runkojen hiontaa ja kiillotusta.
Kyseinen toimenpide ei rungon lujuuteen vaikuta mitenkään.
Eiköhän niitä runkoja saa kiillottaa niin kuin ennenkin.
Jos kiillotus on rungon työstämistä niin eihän niitä saisi sitten edes maalata.
Mielestäni kyse on vain rungon pinnoituksesta...
tallennettu
SNi
Newbie
*
Viestejä: 2


« Vastaus #10 : 27 Tammikuu 2010, 22:21:27 »

Tässäpä tämä lausahdus kevytmetalleista:
"Kevytmetallista tehtyä runkoa saa työstää sen kantavien rakenteiden lujuuteen vaikuttavalta osalta vain ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti."

Tarkistin pykälän ja tuo tosiaan näyttäisi siltä, että siitä on mahdollista sorvata tulkinta joka sallisi pienet pintasilaukset. Tästä pitäisi yrittää saada käytäntöön mahdollisimman väljä tulkinta sen osalta mitkä rungot ovat kevytmetallia, mikä on kantava rakenne, minkä katsotaan olevan sen lujuuteen vaikuttava "osa" ja minkä katsotaan olevan työstämistä.
Kokonaisuudessaan tämä lause on täysin epäonnistuneesti muotoiltu koska siinä on neljä melko tulkinnanvaraista asiaa.

Kevytmetalleja lienevät esimerkiksi erilaiset alumiinit, magnesiumit ja titaanit. Ilmeisesti mitkään rautametallit eivät ole kevytmetalleja. Pykälä on ilmeisen huono siksikin koska se puuttuu vain yhteen epämääräiseen materiaaliryhmään. Miksi esimerkiksi valurautaisten rungon osien muokkamiseen ei tarvittaisi valmistajan näkemystä kun se kerran on esim. alumiinin kannalta välttämätöntä?

Voisi kuvitella että ainakin runkoon hitsattujen korvakkeiden poistaminen ja muokkaaminen on sallittu, jos ne eivät ole pyöräntuentaan ja moottorin kiinnitykseen yms. kriittisiin osiin liittyviä. Kun asetuksessa on tällainen lause lienee korvakkeiden lisääminen kevytmetallirunkoihin mahdotonta. Lisäksi voisi yrittää vääntää tulkinnan että rungon pintaosien karheudet eivät ole sellainen osa joka vaikuttaa kantavien rakenteiden lujuuteen. Kysymysmerkki on myöskin voiko esimerkiksi hitsisauman hioa muun rungon tasoon. Vaikeammaksi menee selitellä että rungon hitsaus yms. ei vaikuttaisi lujuuteen.

Maalaamista tuskin kovin moni pitää työstämisenä. Kuinka sitten pitäisi suhtautua muihin pintakäsittelyihin kuten anodisointiin tai vaikkapa hopeointiin ja kultaukseen? Valmistustekniikassa taas yleisesti puhutaan mm. lastuavasta työstöstä joka kattaa kaikki hionta menetelmät ja koneistustavat kuten poraaminen sorvaaminen yms. Tähän ryhmään menee myös kiillotus hiomatahnoilla ja hionta hiomapapereilla. Näiden lisäksi on erilaisia muovaavia työstömentelmiä. Kukapa sitten sanoisi ovatko esimerkiksi erilaiset lämpökäsittelyt työstämistä tai voiko runkoja esimerkiksi hiekkapuhaltaa?

Toivottavasti sporttipyörissä siirrytään pian hiilikuiturunkoihin niin lause menettää niiden osalta merkityksensä.
tallennettu
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #11 : 27 Tammikuu 2010, 23:15:31 »

Jonkinlainen peukalosääntö on, että seostamattomasta teräksestä valmistettuja runkoja saa muokata ilman valmistajan ohjeita. Tähän on monta eri syytä, joista tärkein on valmistustapa: alumiini, samoin kuin useat kromimolybdeeniteräkset vaativat usein lämpökäsittelyn hitsaamisen jälkeen, jotta metalli saavuttaa halutut ominaisuutensa. Tämä ei yleensä onnistu kotikonstein, eikä moisia laitteita ole yleensä pajoillakaan. Lisäksi pitäisi tietää tarkasti, mitä metallia kyseinen runko on, jotta sitä osattaisiin oikein käsitellä. Tämäkään ei yleensä ole tiedossa.

Eloksointi ja kiillottaminen eivät käsittääkseni vaikuta materiaalin lujuusominaisuuksiin, joten niitä voisi pitää sallittuna. Sen sijaan kaikenlainen metallin muokkaaminen vaikuttaa, joten se on lähtökohtaisesti kiellettyä.

Asiasta on aiemminkin ollut juttua. Jos löytyy väkeä tutkimaan, miten muita kuin teräsrunkoja voisi muokkailla ilman suurta riskiä rakenteen heikentymisestä, MMAF voi tarjota kanavan välittää tietoa viranomaisille yhteisen tulkinnan muovaamiseksi ja tarvittaessa myös lainmuutoksia varten. Asiaan vihkiytynyttä vapaaehtoisporukkaa ei kuitenkaan ole ihan jonoksi asti kertynyt...
tallennettu

motomatti
Sr. Member
****
Viestejä: 184


« Vastaus #12 : 28 Tammikuu 2010, 12:09:02 »

Hiilikuiturunko tuli tässä yhteydessä mainituksi. Erinomainen materiaali. Idea on ollut tästä asiasta itämässä jo aika kauan.
Hiilikuiturakenteen ominaisuuksiin kuulu helppo muokattavuus valmistuksen aikana. Lujuuslaskenta on vastaavaa kuin metallirakenteissa. Valmiita laskentahjelmia on tarjolla.
Toinen helppous sisältyy muokattavuuteen ja korjattavuuteen. Nämä toimenpiteet voidaan tehdä rakennetta heikentämättä tai sen ominaisuuksia muuttamatta.

Muun muassa Bimota ja Mondial ovat käyttäneet hiilikuitua runkorakenteissa. Monilla vamistajilla on tarjolla hiilikuituisia osia iskunvaimentimista ja jarrulevyistä alkaen vanteisiin ja takahaarukoihin. Muotolevyistä puhumattakaan.

Olen kiinostunut valmistamaan kuiturakenteisen rungon. Ongelma on vain välineosastolla. Materiaaleja on saatavana yleisesti ja lujuuslaskijoitakin löytyy tuttavapiiristä. Tarvittavat koneet ja laitteet ovat harvojen hallinnassa. Sellaisia laitteita on tyypillisesti vain lentokoneiden ja avaruusalusten valmistajilla. Lujaa ja kevyttä kokonaisuutta on turha haikailla kotikonstein. Eli sopimusta siihen suuntaan koneiden lainaamiseksi.

Yksinkertaisesti siis rahasta kiinni. Kuka laittaa rahoituksen kuntoon? Ammattimiehiä maastamme kyllä löytyy.

Esimerkki kotimaisesta valmistajasta joiden rahkeet eivät aivan vielä riitä edellämainittuun projektiin: http://www.jacomp.net/jacomp/
Saman firman materiaalimerkkejä: http://www.comprocks.com/

mm

« Viimeksi muokattu: 28 Tammikuu 2010, 12:16:55 kirjoittanut motomatti » tallennettu
Rocks
Jr. Member
**
Viestejä: 13


« Vastaus #13 : 28 Tammikuu 2010, 21:37:13 »

Jonkinlainen peukalosääntö on, että seostamattomasta teräksestä valmistettuja runkoja saa muokata ilman valmistajan ohjeita.

Miten määritellään seostamaton teräs? Teräshän on hiilen ja raudan seos, mutta tuskin sellaista terästä onkaan missä ei mitään muuta ainetta olisi. Oikeampi kysymys lie miten paljon terästä saa seostaa ennen kuin se muuttuu seostetuksi teräkseksi?

Ei ole tarkoitus kettuilla, kiinnostaa vaan miten tuo määritellään.

Edit: "Seostamaton teräs on teräs, jonka seosainepitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja: Al 0,1 %, Cu 0,25 %, Mn 0,8 %, Si 0,5 %. Kutsutaan myös hiiliteräkseski, sillä teräksessä hiiltä eikä rautaa lasketa seosaineeksi." Tämä siis DIN-standardin mukaan.

Kysyin tuota siksi, että jos jonkin rungon materiaali sattuu olemaan siinä rajoilla, miten määritellään saako sitä työstää vai ei? En tiedä noista eri rungoissa käytetyistä materiaaleista, että onko tällaista tapausta edes olemassa, vai voidaanko ne aina jaoitella ns. seostamattomiin(mustaan) ja seostettuihin(jotka sitten sisältävät huomattavasti yli edellisten rajojen joitain aineita) teräksiin. Tällöin tuollaista tarkkaa rajaa ei siis tarvita.
« Viimeksi muokattu: 29 Tammikuu 2010, 13:55:50 kirjoittanut Rocks » tallennettu
Sivuja: [1]
Tulostusversio
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.18 | SMF © 2011, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
UUTISIA
TULEVAT TAPAHTUMAT
Tapahtumien automaaginen listaus tässä toimii toistaiseksi vain etusivulla.
UUSIMMAT KESKUSTELUT
YHDISTYS
Postiosoite:
PL 115, 00511 Helsinki

Haukut, ja kehut:
puheenjohtaja @ mmaf.fi
sihteeri @ mmaf.fi
jasenrekisteri @ mmaf.fi
rahastonhoitaja @ mmaf.fi
webmaster @ mmaf.fi

Yhdistyksen säännöt

Liity yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomake

Dokumenttiarkisto