oikeutta teille - moottoripyörien rakentelun vero alas!
MODIFIED MOTORCYCLE ASSOCIATION OF FINLAND
LIITY MMAF:n JÄSENEKSI

SHOP.MMAF.FI
10 Joulukuu 2024, 19:56:59 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Rakenteluun liittyviä tapahtumia löydät kalenterista.
Etusivu Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy
Sivuja: [1]
Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Pitkäkeulat uudessa kopterilaissa  (Luettu 80875 kertaa)
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« : 15 Joulukuu 2009, 22:58:37 »

Pitkäkeulat uudessa kopterilaissa

First things first. Uudessa kopterilaissa entiset akseliväli- ja keulakulmarajoitukset on poistettu. Saako nyt sitten tehdä ihan mitä vain? No ei, mutta seuraavia ohjeita noudattaen saa leimasta läpi sangen näyttävän pitkäkeulan. Sellaisen voi periaatteessa rakentaa vaikka aivan uudestakin moottoripyörästä, mutta tarvittavat runkomuutokset käytännössä rajoittavat homman teräsputkirunkoisiin pyöriin.

Jos lukijoilla on pitkäkeula-aiheisia kysymyksiä, olkaa hyvä ja kirjoittakaa ne tähän ketjuun, niin täydentelen ohjeita sitä mukaa!


Mitä asioita laissa vaaditaan?

1. Etujätön tulee olla välillä 50-175 mm.
2. Maavaran tulee olla vähintään 80 mm täyteen kokonaismassaan kuormatulla pyörällä.
3. Pyörän rakenteen on turvattava sen hallittavuuden kannalta riittävä ohjattavuus, kaarreajo- ja jarrutusominaisuudet sekä kääntyvyys.
4. Tarvittavat runkomuutokset on tehtävä käyttäen alkuperäisen runkomateriaalin kaltaista materiaalia sekä sille soveltuvaa hitsauslisäainetta ja -tapaa. Liitosten on oltava rakenteeltaan lujia ja huomioitava mahdollisesti kasvaneet rasitukset.
5. Teleskooppietuhaarukan putkia ei saa jatkaa, mutta ne saa vaihtaa pitempiin. Springeriä saa myös jatkaa noudattaen, mitä runkomuutoksista säädetään.
6. Kokonaispituus ei saa ylittää 4 metriä. Käytännössä maksimipituus on jonkin verran lyhyempi, sillä 4 metriä pitkä chopper tuskin läpäisee kääntyvyys- ja jarrutuskokeita.


Miten laissa säädetyt vaatimukset tutkitaan?

1. Jos pyörän akseliväli on enintään 2 metriä, kaikki vaatimukset (1-6) tarkastetaan katsastuskonttorilla. Katsastaja mittaa jätön ja maavaran sekä koeajaa pyörän parhaaksi katsomallaan tavalla. Myös runkomuutosten laatu tutkitaan konttorilla kuten aikaisemminkin. Katsastajan kanssa on syytä etukäteen neuvotella, haluaako tämä tarkastaa hitsaussaumat ennen rungon maalausta.

2. Jos pyörän akseliväli on yli 2 metriä tai jos teleskooppimallisen etuhaarukan kulma on enemmän kuin 47 astetta, katsastuksessa on esitettävä ns. hyväksytyn asiantuntijan todistus yllä kohdissa 1-3 mainituista vaatimuksista. Käytäntö tulee näyttämään, sovelletaanko 2 metrin raja-arvon kohdalla samankaltaista lähinnä ketjunkiristysvaraan perustuvaa muutaman sentin toleranssia kuin aikaisemmassa laissa. Itse olen sitä mieltä, että tämä olisi hyvin järkevää.


Hyväksytyn asiantuntijan testi yli akseliväliltään yli 2 metriä pitkille moottoripyörille

Testin tarkoituksena on tutkia kolme moottoripyörän ajettavuuden kannalta tärkeintä seikkaa: kaarreajo-ominaisuudet, kääntyvyys ja jarrut. MMAF tulee hakemaan AKE:lta toimilupaa tehdä näitä testejä hyväksyttynä asiantuntijana. On mahdollista (ja suositeltavaakin), että testausvaltuuksia hakevat myös muut tahot kuin MMAF.

Kaarreajo-ominaisuudet testataan osaksi vapaamuotoisella koeajolla nopeuksissa 1-120 km/h, osaksi erityisellä väistökokeella, jossa pitää kiertää ajoradasta 7 metriä sivussa oleva keila ja palata takaisin ajoradalle tietyn matkan sisällä. Nopeus tässä testissä on 30 km/h. Jos rojut osuvat maahan, tulee hylky. Samoin jos esimerkiksi eturengas pomppii ajon aikana niin, että se vaikeuttaa pyörän hallittavuutta, tulee hylky. Kaarreajo-ominaisuuksiin vaikuttaa noin miljoona eri parametriä, joista tärkeimmät ovat renkaat, etujousituksen toiminta, etujättö ja kallistusvara.

Kääntyvyys testataan kadunkulmaa muistuttavalla kokeella, jossa kaistan leveys on 2,5 metriä ja käännös 90 astetta oikealle. Koko ajan pitää mennä eteenpäin ja kaistan sisällä pitää pysyä, muuten tulee hylky. Mitä pitempi pyörä ja mitä loivempi keulakulma, sitä enemmän stongan pitää kääntyä, jotta tämä testi menisi läpi.

Jarrut testataan G-mittarilla. Kummallakin jarrulla pitää erikseen saavuttaa hidastuvuus 2,9 m/s2. Lisäksi molemmilla jarruilla yhdessä pitää saavuttaa hidastuvuus 5,8 m/s2. Ellei sitä saavuteta tai jos pyörä jarrutettaessa esimerkiksi pomppii kuin kenguru, tulee hylky. Chopperissa tärkeää on myös etujarrun mitoittaminen painojakaumaan nähden oikein: kahvassa pitää olla erittäin hyvä tunto, eikä jarru saa olla liian tehokas. Jos chopperin eturengas menee liian helposti lukkoon, tulee hylky. Oikein mitoitetulla etujarrulla chopper pysähtyy kutakuinkin yhtä hyvin kuin takajarrulla. Riippuu pyörästä, millä palikoilla homma toimii parhaiten. Karkeasti yleistäen: piii-itkä pyörä = pieni jarrulevy ja vähän puristusvoimaa, lyhyt pyörä = suuri levy ja paljon puristusvoimaa. Huom: renkaiden on oltava hyvässä kunnossa testiä varten. Jos pyörässä on kuluneet tai vanhat renkaat, sitä ei edes yritetä testata.

Testin hinnoista, testauspaikoista, testiajankohdista ja muista käytännön järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin erikseen.


Sovellettavat lainkohdat

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus L-luokan ajoneuvon korjaamisesta ja rakenteen muuttamisesta 2.1 §, 7 §, 8 § ja 13 § sekä liitteet 1 ja 2.

http://www.mmaf.fi/documents/Taitettu_FI_L-luokan%20korjaamista%20ja%20rakenteen%20muuttamista%20koskeva%20asetus.pdf
« Viimeksi muokattu: 25 Tammikuu 2010, 21:47:37 kirjoittanut Tuusulan T-Bone » tallennettu

Oz
Jr. Member
**
Viestejä: 14


« Vastaus #1 : 16 Joulukuu 2009, 00:42:59 »

Hyvä ohjelista. Tuommonen järkiselostus tuleekin varmasti monelle tarpeen, tuo lakiteksti kun on niin raskaslukuista mongerrusta. Tässä on tuo hidastuvuusasia esitetty suomeksi, harvalla kun on tallioloissa mahdollisuutta kiihtyvyysmittarin käyttöön. Saa vähän kokeiltua jarrutuskykyä sekunttikellon avulla ennen MMAF:in testausta.

tallennettu
-Teme-
Jr. Member
**
Viestejä: 44


« Vastaus #2 : 23 Tammikuu 2010, 18:42:37 »

Jos pitkäkeulan kantapyöränä on E-hyväksytty/ EY-tyyppihyväksytty (14.6.1999 jälkeinen) aihio, miten siihen vaikuttaa Liikenne- ja viestintäministeriön asetus L-luokan ajoneuvon korjaamisesta ja rakenteen muuttamisesta 2§ 3.kohta
Lainaus
3. Ajoneuvon rakenneosaa tai varustetta,
jonka käyttöönottoajankohtana edellytetään 1
momentin edellytysten mukaisesti olevan
EY-tyyppihyväksytty, E-hyväksytty tai hyväksytty
muun kansainvälisen standardin
mukaisesti, ei saa käytössä muuttaa tai vaihtaa
siten, etteivät käyttöönottoajankohtana
vaaditun hyväksynnän edellytyksenä olevat
vaatimukset tai niitä uudemmat vaatimukset
täyty.
Onko tässäkin sama kuin pakoputkiston vaihdossa/muutoksessa, eli pitää olla ko.pyörään hyväksytty runko jos sen vaihtaa kokonaan?
tallennettu
Turoq
Full Member
***
Viestejä: 77


« Vastaus #3 : 23 Tammikuu 2010, 19:17:57 »

Lisäisin muuten hyvään ohjeeseen pienen tarkennuksen kohtaan 2.

Eli maavaran tulee olla se mainittu 80 mm täyteen kokonaismassaan kuormatulla pyörällä, sen vaikutus voi olla 20 mm kun pyörään  laitetaan täysi kuorma päälle ja kun rajoilla aina mennään niin hyvä muistaa.
tallennettu
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #4 : 25 Tammikuu 2010, 21:56:59 »

^Tarkennus lisätty ohjeeseen.

Tuo Temen mainitsema pykälä on virkatyönä väännettyä tekstiä, jota on sangen vaikeaa ymmärtää. Se ei kuitenkaan vaikuta kopterin katsastukseen jo siitä syystä, että keulaa tai runkoa koskevia e-hyväksyntävaatimuksia tai vastaavia ei ole olemassakaan.

Ylipäätään uusi laki on kirjoitettu niin, että e-hyväksyntää vaativien muutosten kohdalla asia on kirjattu suoraan kyseistä muutosta koskevaan säännökseen. Tällaisia ovat lähinnä renkaiden ja valojen muutokset, joissa komponenteilta vaaditaan hyväksyntää. Lisäksi moottorin muutokset uudemmissa pyörissä edellyttävät e-hyväksyttyä pakoputkistoa. Muiden muutosten kohdalla uuteen lakiin kirjoitettujen vaatimusten täyttyminen riittää.

tallennettu

laphilainen
Newbie
*
Viestejä: 2


« Vastaus #5 : 27 Tammikuu 2010, 22:28:53 »

Siis tähän voipi kysyä?

Ensiksikin iso kumarrus sinne suuntaan tehdystä työstä, sinniä on tarvittu!

1) Haaveilen hieman pidemmästä pannusta, joka nyt on keulakulmaltaan 47 astetta. Olisin loiventanut keulakulmaa 3 asteen laakerikupeilla ja samalla vaihtanut pidemmät keulaputket. Onko tämä mahdollista?

2) Jos tuo ylempi on mahdollista niin meneekö tämä 50 asteinen keulakulmamuutos(akseliväli pysynee alle 2 metrin) tuohon "tiukempaan" testiin? Jos menee, missähän se voidaan suorittaa? Itse asun täällä ylämaissa, tuskin normi konttorilla se onnistuu(=mistä löytyy hyväksytty asiantuntija)?

3) Meneekö tuon keulakulmamuutoksen vuoksi myös koko pyörä samalla prosenttikatsastukseenkin?
tallennettu
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #6 : 27 Tammikuu 2010, 23:05:59 »

Haaveesi on äärimmäisen kannatettava ja lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoinen! Hymyilee

1. On mahdollista, mutta pikkusen hankalaa: pitkä keula ei salli yhtään heittoa noiden laakerikuppien asennuksessa. Ovat muutenkin vähän belsebuubin keksintö. Pätkäse mieluummin rälläkkä tulille...

2. Teleskooppikeulan kallistaminen yli 47 asteen johtaa "tiukempaan testiin". Risukeulan ei johda.

3. Onko peli prosenttikatsastettu vanhan vai uuden prosenttitaulukon mukaan? Jos uuden, ja keulasta on jo kertaalleen viety prossat, ei niitä uudelleen voi enää menettää. Sen sijaan jos on katsastettu vanhan taulukon mukaan ja teet uusia muutoksia, jyvitetään laite uudelleen uuden taulukon mukaan. Menee siis laskuhommiksi!
tallennettu

maastokuvio
Newbie
*
Viestejä: 2


« Vastaus #7 : 03 Joulukuu 2010, 13:18:48 »

Nostellaanpa hiukan vanhaa aihetta, ja kysellään tyhmiä:

Pyöränä on Yamaha XVS 650, jossa keulakulma on tehtaalta 35 astetta. Haluaisin asentaa siihen AME:n tekemän "chopper-keulan", jossa tulee +14 astetta olevat T-palat ja +8" putket, ettei tarvi runkoa rälläköidä. (Köyhän pitää miettiä jälleenmyyntiarvoakin, katsos)

Tällöin oman laskuopin mukaan keulan kulmaksi tuleepi 49 astetta, akseliväliksi ja etujätöksi jotain, oletettavasti turvallista jos kerran Krautit ovat saaneet viritykselleen TÜV-hyväksynnän. Näinollen laite mennee tuohon "tiukempaan" syyniin.

Kuka/ketkä nyt ovat noita hyväksyttyjä asiantuntijoita, jotka voivat pyöräni ajokelpoisuuden tarkastaa, ja siitä todistuksen kirjoittaa? Missäpäin Suomea tarkastuksia tehdään, ja paljonko se maksaa?

Jos/kun saan pyöräni hyväksytettyä tarkastajilla, onko edessä enää pelkkä muutoskatsastus, vai pitääkö kone rekisteröidä omavalmisteena, prosentit eivät ainakaan pauku pelkän keulan vaihdon yhteydessä...

Useamman tunnin olen nyt näitä sivuja kahlannut, mutten ole löytänyt yksiselitteisiä vastauksia noihin kysymyksiin. Kertokaa jos tiedätte paremmin.
tallennettu
Hemuli
Uutislähteet
*****
Viestejä: 896



« Vastaus #8 : 09 Joulukuu 2010, 10:10:54 »

Testaustoimintaa hoitaa Testmill Oy jonka yhteystiedot näiltäkin sivuilta löytyvät.

Mutta 49 astetta? Ja pyörä on kuitenkin alle 2 metrin akselivälillä? En viitsisi vaivautua maksamaan satoja euroja turhasta testistä kahden asteen takia kunhan geometria on kunnossa. Ei sitä kulmaa kuitenkaan otteeseen merkitä, akseliväli ja ehkä keulan pituus vaan. Ja muutoskatsastuksella tuosta selviää, ei meillä asiat sentään ihan niin huonosti ole...

Paljonkos Viragon "jälleenmyyntiarvo" laskee, jos siihen tehdään asiallinen runkomuutos?
« Viimeksi muokattu: 09 Joulukuu 2010, 10:12:34 kirjoittanut Hemuli » tallennettu
maastokuvio
Newbie
*
Viestejä: 2


« Vastaus #9 : 09 Joulukuu 2010, 21:16:05 »

Kiitoksia vastauksesta, pitää jatkaa pähkäilyä.. Eihän se kaksi astetta varmasti mitään siinä teekään, ajattelin vain että ovat vetäneet tiukan rajan johonkin.
Akseliväli näyttäis olevan tehtaalta 161cm, ja tuossa paketissa tuleepi +8" putket. Oma matikkapää loppuu sitten totaalisen kesken, et paljonko se akseliväli on sen kallistuksen jälkeen.

Jos saivarrellaan, niin tuohan on dragstar eikä virago, mut välikö tuolla. Tuskinpa sen jälleenmyyntiarvo laskee, tuumailin vain että voi sitten tarjota orkkiskeulan mukaan, mikäli ostaja kavahtaa pitkäkeulaa. Ja toisekseen, ei tuota oikein kehtaa minnekään pajalle viedä kun tuntuu että on toisen luokan kansalainen kun ei ole H-D alla vaan japsicustom.

Ja ei, en ole uskaltanut edes alustavasti tiedustella hintaa sille runkomuutokselle, pyörän kauppahinta kun on jossakin 4k paikkeilla niin pitää koittaa siihen suhteuttaa nuo muutoksetkin.
tallennettu
arto
Newbie
*
Viestejä: 2


« Vastaus #10 : 11 Huhtikuu 2013, 17:53:34 »

kuka teke tänä vuonna 2013 kesällä jarru ym ajotestit.?
tallennettu
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #11 : 11 Huhtikuu 2013, 20:24:18 »

Esimerkiksi mä. Ota yhteyttä teemu(at)testmill.fi!
tallennettu

vinkkeli
Jr. Member
**
Viestejä: 35


« Vastaus #12 : 28 Elokuu 2014, 19:56:45 »

2003 mallin piensarjavalmiste jenkeistä.akseliväli 2050mm Jarrutesti täytyy tehdä, mutta miten on voinko välttää käsittelytestin , valmistaja kirjoittaa kyllä todistuksen asiasta kuin asiasta. Huolettaa rahanmeno, ei niinkään se ,ettei testiä läpäisisi.
tallennettu
Tuusulan T-Bone
Uutislähteet
*****
Viestejä: 996



« Vastaus #13 : 01 Syyskuu 2014, 08:07:37 »

Käsittelykoe vaaditaan rakenteeltaan muutetuille, ei alkuperäisille.
tallennettu

PasiM
Newbie
*
Viestejä: 1


« Vastaus #14 : 20 Syyskuu 2016, 09:29:11 »

Pitkästä aikaa chopper työnalla. Yksi aivan käytännön asia vähän askarruttaa. Onko kukaan käynyt käsittelykokeessa mekaanisilla jarruilla varustetulla Pannulla? Tunnetustihan nämä ABS jarrut kyllä pysäyttää mutta saavutetaanko niillä riittävä hidastuvuus. Olis kiva kuulla ihan käytännön kokemuksia, ennen kuin akseliväli menee yli kahden metrin.

t. Pasi
tallennettu
Sivuja: [1]
Tulostusversio
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.18 | SMF © 2011, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
UUTISIA
TULEVAT TAPAHTUMAT
Tapahtumien automaaginen listaus tässä toimii toistaiseksi vain etusivulla.
UUSIMMAT KESKUSTELUT
YHDISTYS
Postiosoite:
PL 115, 00511 Helsinki

Haukut, ja kehut:
puheenjohtaja @ mmaf.fi
sihteeri @ mmaf.fi
jasenrekisteri @ mmaf.fi
rahastonhoitaja @ mmaf.fi
webmaster @ mmaf.fi

Yhdistyksen säännöt

Liity yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomake

Dokumenttiarkisto